lauantai 7. joulukuuta 2013

Tähtien tuiketta!

Tähdellistä tekemistä: uudista kulahtaneet korvikset.

Nämä ostin 2010 kesällä Ruotsista. Korvikset olivat roikkuvaa sorttia, ketjuissa killui kolme erilaista tähteä. Muut paitsi nämä ovat olleen käytössä. Kokonaisina en muista käyttäneeni montaakaan kertaa, olivat ne sentään sen verran iso laitos korvan vieressä.


Nämä olivat hopeiset, kunnes värjäsin ne mekkooni sopiviksi joitakin juhlia varten. Ura sinisenä jäi lyhyeksi ja tähdet käyttämättä. Tänään päätin siis pelastaa ne.


Vanha kunnon ystäväni korkkarieni ajalta auttoi jälleen. Hilepurkista oli kulunut vain noin viidesosa :O


Kynsilakkaa, hilettä, kynsilakkaa, ja vielä aukkoihin lisää hilettä. Lopuksi suihkaus hiuslakkaa, ja voila! Valmista tuli. Kuinka yksinkertaista, helppoa ja nopeaa, eikä vaatinut oikeastaan mitään muuta kuin pienen inspiraation pilkahduksen. Oikein hävettää, kun annoin näiden lojua niin kauan käyttämättömänä. Hyi hyi!


Ja siinähän ne roikkuvat muumipeikko merenrannalla -lasissani :)
Oi, kuinka elämä on ihanaa!

 Love ya!
Tiia :)<3

tiistai 3. joulukuuta 2013

Ompelimo

 
Tässä on pienen pieni ompelimoni.
 
 
Sakset ja ompleukoneriipus tuli hankittua viime vuoden, 2012 Käsityömessuilta, maksoin kaiketi 2,50 niistä yhteensä. Singerihän se tietty.


Alla oleva on minulle roomalaiskolikko, vaikka siinä puhutaankin Ranskasta. Ostin kirpparilta joskus korvikset, joissa kummassakin roikkui kolme eri kokoista kolikkoa, kaikissa sama kuva. Niitä on tullut laitettua sitten mikä mihinkin, pari on vielä jäljellä.

 
Kaikki muut riipukset oli kotona jo valmiina. Helmipallon rakentelin nopeasti korupiikin avulla, avaimen vaihdoin jonkun kanssa johonkin, mitä en enää muista, ja kristallin sain naapuriltani vuosia sitten. Napin löysin ajelehtimsta yksinään kotoa ja neliapila on hyvä kaveri -palkintoriipus, jonka sain 4. -luokalla. Musta ketju on pöllöriipuksesta, jota en ollut käyttänyt vuosiin, mutta joka oli pakko saada silloin. Nyttemmin olen siirtänyt sen korukokoelmiini ja onhan sitä tullut käytettyäkin.  

 
Pidin tätä korua kaiketi jokaisissa pääsykokeissani viime keväänä. Ehkä sekin auttoi menestykseen, ja pääsin ykkösvaihtoehtooni opiskelemaan. Tämä on kuitenkin luottokoruni, jota voin käyttää minkä tahansa asun kanssa collareista juhlamekkoon. Se ilmentää persoonaani juuri oikealla tavalla. Riipukset kuvastavat minua, sekä se, että korussa on kaikkea erilaista ja paljon, ihan kuin itsessänikin. Ja siitä näkee, että se on rakkaudella koottu. Ja pikkutarkasti...
 
 
Love ya!
Tiia :)<3

tiistai 26. marraskuuta 2013

Pullopostia kaukaisilta mailta...

On pullopostin aika! Kerroin jo aiemmin, mitä aion tehdä pikkupullolle, jonka ostin Käsityömessuilta. Toteutin suunnitelmaani sitten urakalla, ja duunailinkin tämän kanssa jonkin aikaa, ennen kuin sain paljetit järjestymään.
 
 
 
Tässä olin jo levittänyt kaiken esille ja repinyt paperin pulloon. Kierrätin ja säästin taas, kun leikkasin palan paperipussista, jonka messuilta sain ostaessani aterimia. Loput menivät leikekirjalaatikkoon.
 
 
Niin ja tässä ovat ihanat Fiskarsin muumisakseni! Muumipeikko steppailee portaita alas lyhty kädessään niin suloisena että :)

 
Pyöritin metallilankaa itsensä ympäri niin, että molempiin päihin muodostui lenkki. Vasemmalla näkyy yhdistymiskohta.
 
 
Pyöritin langan pullon kaulan ympäri, ja vedin toisen pään toisen lenkin sisältä läpi. Sitten yhdistin molemmat lenkit välirenkaalla, jotta rakennelmani pysyisi koossa.
 
 
 
Tässä se nyt on! Paljetit eivät oikein menneet tahtoni mukaan, joten jouduin käyttämään kaksipuoleista teippiä apunani, jotta sain niitä nousemaan ylöspäin. Teippasin ne kiinni rullaan ja sitten ripottelin lisää paljetteja pullon pohjalle.
 
Ketjuun laitoin papukaijalukon, jonka avulla voin kiinnittää siihen minkä tahansa monista riipuksistani. Tulisi vain kalliiksi ostaa paljon ketjua, kun sitä voi näin vähällä vaivalla vaihdella korusta toiseen.
 
 
 
Mitähän pulloposti sanoo? Olisikohan siellä viesti kullaltani?
 
Tämä oli hyvä päivä, todella ihana ja mahtava :)<3
Love ya!
Tiia :)<3
 

lauantai 23. marraskuuta 2013

Antiikkia, antiikkia...


Muistaako kukaan Antiikkia, antiikkia ohjelmaa, joka tuli joskus YLE:ltä? Ihmiset raahasivat hinta-arvion saadakseen esineitä arviointitilaisuuksiin muistojen kera. Joskus joku "hit the jackpot", joskus jollekin kerrottiin esineellä olevan enemmän tunnearvoa kuin rahallista sellaista. Se ohjelma kieltämättä käväisi mielessäni tätä korua tehdessäni.

Osathan olivat siis Käsityömessuilta. Ketjua rupesin rakentamaan korupiikeistä. Pyöritin niitä kapeakärkisten pihtien ympärille ja katkaisin lopulta jouselta näyttävän pötkylän renkaiksi. Liitin niitä tosiinsa kiinni ja tein hieman isommat lenkin kiinnittämään riipukset.


Lukon hommaaminen oli haastavaa, ja koska sopivaa väriä ei tahtonut löytyä, päädyin tällaiseen ratkaisuun, joka ei kuitenkaan näytä ihan kököltä. Tämä on jostakin vanhasta korusta, jolla leikin lapsena sisarusteni kanssa. Se on ollut kauan korutarvikkeissani vailla käyttöä. Vastalenkin väänsin korupiikistä; se siis sujautetaan lukon keskikohtaan ja oikeanpuolinen osa klipsautetaan päälle kiinni.

 
Tässäpä tämä ikivihreä nyt sitten on!
 
 
 
Koruun tuli siis kiikarit, silitysrautoja kaksi, kellotaulu ja lankapuhelin. Ketjun erikokoiset lenkit eivät haittaa menoa yhtään, rosoinen ilme on vain hyväksi tämän korun tyyliin.  


 
 
Pientä vanhanajan tuntua on aiemmin tekemässäni kaulakorussakin, jossa eyecatcher on mummuni rannekellon kellotaulu 50-luvulta.

 
Pelastin sen korupussista, jossa olevilla koruilla leikimme lapsena siskoni, ja kaiketi joskus veljenikin kanssa. Toinenkin tuollainen kellotaulu minulla on tallessa. Nauhan kokosin kaikista mahdollisista pikkuhelmistä, joita laatikoistani löysin.

 
Häntä on rakennettu myös kaikesta pienestä ylimääräisestä, joka sopii tunnelmaan loistavasti.

Niin ja tämä Kangasalan sydänrannekoru sopii hyvin tuon antiikkikellon kanssa. Se on pariin kertaan jo hajonnutkin, mutta aina vaan pujotan helmet ja sydämen uuteen kuminauhaan tai vaijeriin, ja korun matka voi taas jatkua. Tein tämä ollessani ehkä 6 tai 7 nimenomaan Kangasalalla; eli siis joskus muinaisuudessa.

 
Korujen tekeminen vaan on niin nautinnollista. Paras hetki on juuri ennen valmistumista, kun tajuat, että kohta jotain ihanaa ja kaunista on syntynyt omien käsiesi kautta.
 
 
Love ya!
Tiia :)<3

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kädentaitomessujen antia

Vietin huikean lauantaipäivän Suomen Kädentaidot - Käsi- ja taideteollisuusmessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messut järjestettiin 15.-17.11. ja olen käynyt niissä pienestä asti koko perheen voimin, tosin moneen vuoteen meidän miehet eivät ole osallistuneet (kas kummaa...). Menin heti 10:15 alkaneeseen stylisti Kati Vasellin Toimiva tyyli -näytökseen vartalotyypeistä ja myöhemmin päivällä asusteiden käyttöä koskeneeseen näytökseen. Niistä sain todella hyödyllistä tietoa ylipäätään vaatteisiin liittyen, mutta myös avukseni kaverieni stailaukseen.

Viipotin messuhalleja ristiin rastiin reppu selässä, tinkasin ja tein huippulöytöjä. Merenneitopaitani, uudet turkoosit farkkuni ja valkoset korkeavartiset luottotennarini olivat nappiasu kiireiselle päivälle. Mukavaa, mutta tyylikästä.

Sitten päästään ostoksiin. Olen kauan haaveillut tekeväni korun vanhoista aterimista ja nyt siihen tarjoutuikin tilaisuus.


Kirppiksiltä en ole löytänyt sopivaa haarukkaa tingeltangeliini, mutta nyt löysin vieläpä kaksi, ja lusikka bonuksena. Hintaa näille kertyi kolme euroa.


Merihevosen ja meritähden huomattuani tajusin, että ne oli pakko saada. Tinkasin seitsemän euroa hintaa alaspäin, 13 jäi jäljelle. Merihevoskaulakoru kultaisena Bijou Brigittessä maksaa 25 €, joka ei  ihan hirveesti houkuttele. Tuon seepraraidoituksen aion kyllä muuttaa johonkin sopivampaan. Tähdestä on tulossa hiuskoru.
Tämä pikkupullo sopii merityyliini myöskin, sisälle aion laittaa paljetteja ja paperirullan. Vähän pullopostitunnelmaa... :) (1,5€)

Pallomedaljonkiin en ole vielä keksinyt ideaa, sen muoto viehätti vaan niin kovasti, että halusin sen. Ehkäpä yhdistän sen tähän kalariipukseen, sain samettipussukankin kaupan päälle. Hintaa yhteensä 5 euroa.


Tarroja ostin myös, aina on pulaa pienistä, ja vähän isommistakin, tähdistä; niitä kun voi laittaa melkein mihin vaan. 2,50 ei ollut mielestäni paha hinta tästä satsista. Skräppäystarvikelaatikkoni kiittävät, kun ne räjähtävät kohta paperitavaran paljoudesta :P

Lisäksi ostin pääkallosormuksen kolmeen euroon. Siinä on kapinallista Jack Sparrow -henkeä, ja silti se näyttää suhteellisen söpöltä. Toisin sanoen siltä, ettei se repisi päätäni irti jos se eläisi.


Lopuksi pieniä riipuksia.
Näistä ostin 4 silitysrautaa yhdessä paketissa ja kellotaulun erikseen (yht. 3€). Loput äitini osti minulle, samoin kuin korulukkoja, -piikkejä, ketjua ja välirenkaita. Kuvassa gramofoni, kiikarit ja vanhanaikainen lankapuhelin.

Nautin messuista täysin siemauksin, ja luulin uupuvani koko päivän reissulla. Siskoni ja äitini joutuivat käytännössä suostuttelemaan minut takaisin kotiin, vaikka olinkin tarpeekseni messuillut. Mummu ei paikalle päässyt, mutta kahvipussikassit löysivät silti perille.


Yksi asia jäi kuitenkin harmittamaan.
Tai oikeastaan kaksi.

Koruja tai korutarvikkeita myyvillä olisi kaikilla pitänyt olla peili kojussaan. Turhautti oikein kaivaa lilliputtikokoinen käsipeili ja yrittää peilailla, josko kyseinen tuote sopisi minulle. Jäi moni juttu ostamatta tuon vuoksi, joka harmitti silloin, mutta löysinhän silti vaikka mitä mahtavaa.

Toinen asia oli koju, jonka nimeä en nyt muista, mutta siinä myytiin tällaisia metalliriipuksia askartelukäyttöön. Juu, ihan hyvä juttu, ja löysinkin pussillisen meritähtiä. Pussi maksoikin sitten 9 euroa! Siis hei haloo?! Ja kaikkia kuvioita oli pusseissa armeijallinen. Moni kysyi, eikö niitä saisi pienempää määrää, mutta vastaus oli aina kieltävä. Kohtelias, mutta kieltävä. Toivon vaan, että kojun myyjä lukee tekstiäni, tai tajuaa potentiaalisten asiakkaiden hämmästelyistä laittaa kuvioita pienempiin pusseihin tai myydä niitä kappalehintaan. Sanoikohan hän, että yhdelle kuviolle tulee hintaa viidestä kymmeneen senttiin. Jos hän olisi myynyt niitä 30-50 sentin hinnalla, voittoa olisi  taatusti tullut enemmän kuin nyt.
Harkitsin kyllä pussin ostoa, kunnes tajusin, että minulla pitäisi olla valmiina ties kuinka monta käyttötarkitusta niille, jotta ostaminen olisi kannattavaa. Pussi jäi laariin, toivottavasti lähden ensi vuonna messuilta meritähtiä rikkaampana (ja mieluiten vähemmän kuin 9 euroa köyhempänä).

Rahaakin kulutin maltilla, tarkkasilmäisimmät voivat laskea, etten ihan konkurssiin tästä reissusta joudu. Enää ei voi mitään muuta sanoa, kuin ensi vuoden messuja superhyperinnolla odottaen, ja näiden ostosten tuunailusta saattekin nauttia sillä välin. Taidankin aloittaa heti paikalla.

Love ya!
Tiia :)<3

tiistai 19. marraskuuta 2013

Sisustustauluja


Hellou taas!

Pitkän tauon jälkeen olen taas virkeänä ja ideoita täynnä valmiina astumaan jälleen bloggauksen ihmemaahan. Luvassa on paljon koruja ja muitakin käsitöitä sekä vaatteiden tuunausta. Viimeisimpään mahdollisuuteni ovat kuitenkin rajalliset, sillä Kouvolan-kodistani puuttuu vielä ompelukone. Sitten kun satun Nokialle niin saatte taas vaatepäivityksiä!

Tänään päästään sisustuksen ihmeelliseen maailmaan. Miettiessäni postaukseni aihetta katselin ympärilleni, ja silmäni osuivat skräppäämällä tekemiini tauluihin. Inspiraation niihin sain hakiessani eri kouluihin vaatetusalalle.



Ainahan sitä tulee säästettyä kaiken maailman tilpehöörää ja kaikki lahjapaperit ainakin. Saksien kylttipohjakin on Aino ja Reino -tossujen tuotelappu, ja valkoinen piparireunainen pala on lasinalunen Viron hotellista.
  

Tähän käytin jämäpaloja muista skräppäyksistäni ja pienet mustat rinkulat ovat
parittomia neppareita. Teksti siinä on Don't dream you're life, Live your dreams.
  

Tähän keräsin hakaneuloja ja käsitöistä irronneita muovitimantteja. Bravuurina on mallinukke pahvista, sen tekemiseen kului paljon aikaa :) Ylänurkan kello on Tiimarista ostettu skräppäystarvike.


Tässä käytin vanhojen kirjojen sivuja ja neula on rikkoutuneen vyölenkin solkitikku. Nappeja tietenkin löytyy joka lähtöön.


Niin ja sitten vielä tämmöinen pyörylätaulu toisen kaveriksi, jonka olen postannut tänne joskus aika päiviä sitten :) Niin, tyyliopastakin aion jatkaa taas :)


Tämän mekkomallin pohjalla on pahvinen mallinukke, jollaisen tein jo aiemmin. Erityisesti ihastuin kampauspöytään, josta tuli mahtava. Siitä löytyy pikkutarvikkeita: harja, hajuvesipullo, kampa ja meikkipussi. Kuviointi tulee ensimmäisen taulun pohjapaperista. Laatikoiden nupit ovat yli jääneitä kynsitarroja.


Tällaisia on todella mahtava tehdä, ja itselläni on jo laatikoittain skräppäystarvikkeita. Kohta tulee se kauan odotettu joulukin, ja lahjojen (toivottavasti niitäkin saan) lisäksi saan kerätä kakki joulupaperit hyvään talteen ;)

Kiitos kärsivällisyydestänne,
Love ya!
Tiia :)<3


torstai 10. lokakuuta 2013

Helmiset hetket



Voin viimein tunnustaa elämäni rakkaden (ainakin korupuolella); HELMET <3

Oi, voiko mitään niitä ihanampaa olla?

Ja nimenomaan helmiäisen väriset. Ne loistavat ihanasti, ovat sopivan pyöreitä, ja näyttävät pehmeiltä, vaikka ovatkin kovia. Aidot helmet ovat toki ihania, mutta ne on otettu luonnosta ja eläimen tuotostahan nekin ovat. Kannatan siis mieluummin feikkejä ;) 

 Nämä nimenomaiset helmet ovat olleet mielessäni pari viikkoa, mutta isoista helmistä kootut korut jo kauan. Kävin Nokialla silloin pari viikkoa sitten ja lähdimme kenkäkaupoille Ylöjärvelle, ja löysin Seppälän alesta nämä korvikset:


1,49 jäi hinnaksi alen jälkeen. Ajattelin tietenkin purkaa ne ja tehdä niistä rannekorun.



 Yhdestä korviksesta sain 10 helmeä. Rannekorua kasatessani huomasin, että helmiä oli pakko saada lisää. Jouduin odottamaan seuraavaa viikonloppua päästäkseni jatkamaan suunnitelmaani.


Ostin yhteensä kolmet korvikset, eli noin 4,50 niistä pulitin. Jos miettii kokoamaani korusettiä, niin ihan hyvällä hinnalla mielestäni sen sain tehtyä. Esim. Glitterissä tällaisesta saisi maksaa ehkä 20€.


Helminauha on tehty vaijeriin pujottamalla,
mutta papukijalukon päälle lisäsin kaksi satiininauhan pätkää.


 Nekin ovat kierrätettyä: tiedättehän, kun paidoissa on aina ne piuhat, joilla ne voi ripustaa henkariin? Leikkaan ne aina irti a. koska ne ärsyttävät tunkiessaan ulos kaula-aukosta kaikkien näkyville ja b. koka niitä voi käyttää johonkin paljon järkevämpään! Moni paita pärjää henkareissani vallan hyvin ilmankin.


Kun sanoin, että purkaisin korvikset saman tien rannekorua varten, en ajatellut
edes koittaa niitä korviksina. Ne olivat kuitenkin liian mahtipontiset,
joten irrotin niistä muutamat helmet, jotka lisäsin kaulakoruun.
Buffattuna ollessaan en olisi voinut kaulakorua edes tehdä, helmet eivät olisi riittäneet.


Sitten sormukseen: tein tämän jo aikaa sitten, mutta vasta nyt se löysi todelliset kaverit, joiden kanssa sitä voi käyttää. Tein muistivaijerista tuollaista kummallista sykeröä, ja lisäsin mukaan ketjua ja pari helmeä. Aika kovaa sain vaijeria vääntää, että se kääntyi haluamaani suuntaan. Oli sormenpäät painaumilla pari päivää tämän session jälkeen. Viimeistelin superliimalla, jotta viritelmäni ei missään tapauksessa purkautuisi.


Sitten pääsin kalaisiin ja merellisiin tunnelmiin vietettyäni aikaa taas Pinterestissä etsien ihania innoituskuvia meriaiheisiin koruihin. Pari ihanaa vinkkiä löytyikin, ehkä niistä saa jotakin mahtavaa taas suunniteltua.



Ja ihmiset btw, oletteko koskaan tehneet korusettiä itse? Ja vielä vahingossa?'

Tuli vaan mieleen, kun löysin tämän kuvan arkistoistani. Leveä muovitimanttirannekoru on H&M:stä, samoin nappikorvikset. Sormukset olen ostanut Bijousta ja kirpparilta, viimeinen on Kalevala-sormus. Hyvin sopivat yhteen tämän korun ja korvisten kanssa.


Siitä vaan yhdistelemään!
Love ya!
Tiia:)<3