Vietin huikean lauantaipäivän Suomen Kädentaidot - Käsi- ja taideteollisuusmessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messut järjestettiin 15.-17.11. ja olen käynyt niissä pienestä asti koko perheen voimin, tosin moneen vuoteen meidän miehet eivät ole osallistuneet (kas kummaa...). Menin heti 10:15 alkaneeseen stylisti Kati Vasellin Toimiva tyyli -näytökseen vartalotyypeistä ja myöhemmin päivällä asusteiden käyttöä koskeneeseen näytökseen. Niistä sain todella hyödyllistä tietoa ylipäätään vaatteisiin liittyen, mutta myös avukseni kaverieni stailaukseen.
Viipotin messuhalleja ristiin rastiin
reppu selässä, tinkasin ja tein huippulöytöjä.
Merenneitopaitani, uudet turkoosit farkkuni ja valkoset korkeavartiset luottotennarini olivat nappiasu kiireiselle päivälle. Mukavaa, mutta tyylikästä.
Sitten päästään ostoksiin. Olen kauan haaveillut tekeväni korun vanhoista aterimista ja nyt siihen tarjoutuikin tilaisuus.
Kirppiksiltä en ole löytänyt sopivaa haarukkaa tingeltangeliini, mutta nyt löysin vieläpä kaksi, ja lusikka bonuksena. Hintaa näille kertyi kolme euroa.
Merihevosen ja meritähden huomattuani tajusin, että ne oli pakko saada. Tinkasin seitsemän euroa hintaa alaspäin, 13 jäi jäljelle. Merihevoskaulakoru kultaisena Bijou Brigittessä maksaa 25 €, joka ei ihan hirveesti houkuttele. Tuon seepraraidoituksen aion kyllä muuttaa johonkin sopivampaan. Tähdestä on tulossa hiuskoru.
Tämä pikkupullo sopii merityyliini myöskin, sisälle aion laittaa paljetteja ja paperirullan. Vähän pullopostitunnelmaa... :) (1,5€)
Pallomedaljonkiin en ole vielä keksinyt ideaa, sen muoto viehätti vaan niin kovasti, että halusin sen. Ehkäpä yhdistän sen tähän kalariipukseen, sain samettipussukankin kaupan päälle. Hintaa yhteensä 5 euroa.
Tarroja ostin myös, aina on pulaa pienistä, ja vähän isommistakin, tähdistä; niitä kun voi laittaa melkein mihin vaan. 2,50 ei ollut mielestäni paha hinta tästä satsista. Skräppäystarvikelaatikkoni kiittävät, kun ne räjähtävät kohta paperitavaran paljoudesta :P
Lisäksi ostin pääkallosormuksen kolmeen euroon. Siinä on kapinallista Jack Sparrow -henkeä, ja silti se näyttää suhteellisen söpöltä. Toisin sanoen siltä, ettei se repisi päätäni irti jos se eläisi.
Lopuksi pieniä riipuksia.
Näistä ostin 4 silitysrautaa yhdessä paketissa ja kellotaulun erikseen (yht. 3€). Loput äitini osti minulle, samoin kuin korulukkoja, -piikkejä, ketjua ja välirenkaita. Kuvassa gramofoni, kiikarit ja vanhanaikainen lankapuhelin.
Nautin messuista täysin siemauksin, ja luulin uupuvani koko päivän reissulla. Siskoni ja äitini joutuivat käytännössä suostuttelemaan minut takaisin kotiin, vaikka olinkin tarpeekseni messuillut. Mummu ei paikalle päässyt, mutta kahvipussikassit löysivät silti perille.
Yksi asia jäi kuitenkin harmittamaan.
Tai oikeastaan kaksi.
Koruja tai korutarvikkeita myyvillä olisi kaikilla pitänyt olla peili kojussaan. Turhautti oikein kaivaa lilliputtikokoinen käsipeili ja yrittää peilailla, josko kyseinen tuote sopisi minulle. Jäi moni juttu ostamatta tuon vuoksi, joka harmitti silloin, mutta löysinhän silti vaikka mitä mahtavaa.
Toinen asia oli koju, jonka nimeä en nyt muista, mutta siinä myytiin tällaisia metalliriipuksia askartelukäyttöön. Juu, ihan hyvä juttu, ja löysinkin pussillisen meritähtiä. Pussi maksoikin sitten 9 euroa! Siis hei haloo?! Ja kaikkia kuvioita oli pusseissa armeijallinen. Moni kysyi, eikö niitä saisi pienempää määrää, mutta vastaus oli aina kieltävä. Kohtelias, mutta kieltävä. Toivon vaan, että kojun myyjä lukee tekstiäni, tai tajuaa potentiaalisten asiakkaiden hämmästelyistä laittaa kuvioita pienempiin pusseihin tai myydä niitä kappalehintaan. Sanoikohan hän, että yhdelle kuviolle tulee hintaa viidestä kymmeneen senttiin. Jos hän olisi myynyt niitä 30-50 sentin hinnalla, voittoa olisi taatusti tullut enemmän kuin nyt.
Harkitsin kyllä pussin ostoa, kunnes tajusin, että minulla pitäisi olla valmiina ties kuinka monta käyttötarkitusta niille, jotta ostaminen olisi kannattavaa. Pussi jäi laariin, toivottavasti lähden ensi vuonna messuilta meritähtiä rikkaampana (ja mieluiten vähemmän kuin 9 euroa köyhempänä).
Rahaakin kulutin maltilla, tarkkasilmäisimmät voivat laskea, etten ihan konkurssiin tästä reissusta joudu. Enää ei voi mitään muuta sanoa, kuin ensi vuoden messuja superhyperinnolla odottaen, ja näiden ostosten tuunailusta saattekin nauttia sillä välin. Taidankin aloittaa heti paikalla.
Love ya!
Tiia :)<3