Simpukkaisia sisustustauluja

Tänään odottelen jo kesää innolla, joten päätin blogata jostakin sitä muistuttavasta asiasta.

Tuunasin nämä kahden ja kolmen euron myrkynvihreistä kehyksistä, jotka ostin Anttilasta.

Tekeminen ei ollut edes vaikeaa, talomaalia päälle muutama kerros (kuivumiseen meni pari tuntia), helmien, lasimurskan ja simpukoiden liimaamista, ja lopuksi kynsilakoilla koristelua.

Joukossa on myös ennen kirkkaansävyisiä muovisia simpukoita ja pari kalaakin, jotka ovat peräisin rikkoutuneesta vesivisiosta. Värikkäimmät niistä maalasin valkoisiksi ja helmiäisiksi, mutta kalojen annoin pitää korallivärinsä.

Kuvat löysin Googlen kuvahausta aiheeseen liittyvillä hakusanoilla ja tulostin ne ulos. Hyvältähän ne näyttävät tauluissa, vaikkei kuvan laatu olekaan parhaasta päästä. 

Taulujen kanssa sopivaksi asetelmaksi suunnittelin nämä simpukkavaasit. 

Pohjalla on lasisia koristekiviä ja muovihelmiä. Kotilot sain joskus muksuna ostamistani simpukkakoreista.

Helppoa, yksinkertaista ja mukavaa. Äärimmäisen kaunis lopputulos syntyy pienellä vaivalla!

Kesä, tule jo!

Love ya!

Tiia :)<3

Tuhkimoilta

Tänään on jotenkin sellainen Tuhkimo -fiilis :)

Tulin taas kotiin Nokialle katsomaan wanhoja, joissa oma kultanikin tanssi. Kaikki olivat pukeutuneet arvokkaasti ja mekkoja ja pukuja näkyi silmän kantamattomiin. Olen muutenkin käyttänyt koko kuluneen viikon Pinterestin mekkokansiotani siistien ja ideoita keräillen. 

Tuhkimo-tunnelma saapui mieleeni, kun käväisin vintissä, ja löysin tämän palapelilaatikon. Näitä tuli pelattua ja paljon. Muistin virkistykseksi ja nostalgian huumassa päätin koota ne. Siitä päästäänkin tämänpäiväiseen tuunaukseeni...

Ostin tämän eilen Halpahallin loppuunmyyntialesta 8:lla eurolla (norm. 19,95). Tein kyllä aikamoisen löydön!

Ihastuin tähän heti, ja lukitussysteemi on sellainen, jota olen etsinytkin. Timanttipalloa käännetään toiseen suuntaan, jolloin laukku aukeaa; sekä koristeellinen että käytännöllinen!

Sisällä on pieni puuteritasku ja ketjuakin voi halutessaan käyttää. Luulen kyllä, että minulla ei ole sille juurikaan käyttöä.

Ainoa miinus laukussa oli hermeettiset kulmat, jolloin pohdin, pitäisikö se jättää sittenkin ostamatta. Se kuitenkin hurmasi minut söpöydellään, ja jos olisin kävellyt autolle sitä ostamatta, se olisi varmasti kirkunut perääni.

Näppäränä tyttönä, ja melkein aikuisena naisena, päätin työntää kulmia sisäänpäin ja ommella ne kiinni. Varmistin viritykseni vielä suloisella liimapisaroiden rivillä.

Siinähän se sitten on, valmiina juhliin kuin juhliin!

 Täytyy kyllä sanoa, että olen erittäin otettu omasta kekseliäisyydestäni! Mistä ihmeestä kaikki ideat oikein kumpuavat?! :)

Eilen siis kävin äitini kanssa Ylöjärven Elon Halpahallin kangasosastolla tekemässä löytöjä huikeilla 60%: n alennuksilla!! Mekkokankaita löytyi urakalla, ja oma mekkotehtaani käynnistyy talviloman aikana. 

Löysimme harmaata ja vaaleanpunaista satiinia, violettia kukkapitsiä, valkoista tylliä, violettia läpikuultavaa kangasta sekä paljettinauhoja. Ah, kun elämä on ihanaa! :) <3

Tämä laukku kelpaisi jopa Tuhkimolle Prinssin juhliin (rakastan edelleen vanhja kunnon prinsessasatu -Disneyleffoja) <3

Kimmeltäen lopetellen omasta huoneestani (!),

Love ya!

Tiia :)<3

Tuuninkia!

 Ajattelin olevani jo iso tyttö, lisääksi vihaan kyseistä ylikaupallista merkkiä, joten tuunauskohteeni oli tämä pussukka. En muista minkä vuoksi, mutta tällainen hieman isompikokoinen oli hakusessa, ja kiireessä se piti saada. Ainoa vaihtoehto oli tämä, joten siihen piti tyytyä. Nyt päätin kuitenkin piilottaa tuon hirvityksen ja tehdä tästä jotakin käytännöllistä.

Suunnittelin lisääväni eteen taskun, jonne pienempiä tavaroita saa järjestykseen. Leikkasin osat pienestä silpusta, jotka jäivät yli hupparia tehdessäni.

Käytin jälleen rakkaita ystäviäni pykäpistoja, joilla melkein kaiken saa tehtyä.

Nappirivistöstä tuli jotensakin söpö, ja koko systeemi on ainakin uniikki.

Ompelin pistot myös reunoihin, jotka eivät tarvinneet niitä koossa pysymiseen, ulkonäön vuoksi.

Läppätaskun kiinnitykseen tein lenkin napille, joka oli varanappina neulepaidassani. Lenkki on vuorattu samoin pistoin, koska fleece voisi muutoin venyä muodottomaksi, eikä tasku pysyisi kiinni.

Tasku on hallitseva, mutta sopivan kokoinen. Kuinka helppoa tuunaaminen onkaan?! Elämä on taas himpun verran helpompaa :)

Love ya!

Tiia :)<3

Elektroniikan säilytystä

Helou helou!

Kuka sanoi, että lankapuhelimet on out?

Nämä ihastuttavat ja yksityiskohtaiset puhelin- ja kamerakotelot henkivät hieman vanhempaa aikaa ja vielä tyylillä! Aion käyttää näitä matkustaessani jonnekin vähän kotia kauemmas... Ne on kasattu pienen pienistä osista yhteen, mutta varsin yksinkertaisesti. Annahan kun näytän...

Ensin leikkelin palat molempia varten tekonahkapaloista, jotka ostin erään kangaskaupan loppuunmyynnistä. Palojen jälkeen otin huopalaatikkoni esiin, ja saksin koristeet etupuolelle. Ihan vapaalla kädellä tein, en paljoa mittaillut, muuta kuin sen, että osat sopivat toisiinsa. Ompelin muut kotelon osat yhteen, paitsi etupuolen ja kannen.

Etupuolen työstin aloittamalla päällimmäisten huopakerrosten yhteen ompelusta, johon lisäsin aina seuraavan. Huopaosion ollessa valmis, ompelin sen kiinni etukappaleeseen, jonka sitten kiinnitin pykäpistoin runkoon.

                     Sitten aloitinkin koristelun. Liimasin askartelutimantteja, ompelin 
                           nappeja ja tein huovastakin pienen kuution boxin päälle.

Molemmissa on muuten pieni metallirinkula, kamerassa rannelenkkiä ja puhelimessa kuulokkeita varten.

Puhelimen kokosin samalla tavalla, mutta napeista oli vähän pulaa. Äitihän niitä lopulta lähetti tänne Kouvolaan mummun nappilaatikosta, ja kotelo saatiin valmiiksi. Ensin napit huopiin, sitten huovat toisiinsa, ja lopuksi ne kiinni tekonahkakoteloon.

Takaosa on molemmissa samanlainen, tyhjä koristeista. Kiinnitys tapahtuu läppäkannen avulla, jonka nappi ja lenkki viimeistelevät. "Nahka" on ihanan kuluneen tai oikeastaan käytetyn näköistä, ja se kiiltää jännästi. Pykäpistojen ansiosta reunat ovat hieman keskustaa korkeammalla kotelon ollessa tyhjä.

Kaikkea sitä ihminen keksii, kun koulussa käsketään valmistaa tuote käsityönä ja ommellen. Olen kyllä erittäin kiitollinen siitä, että omaan sekä näkemystä että intoa tehdä tällaisia asioita kohtaan.

Love ya!

Tiia :) <3