Helmiset hetket

Voin viimein tunnustaa elämäni rakkaden (ainakin korupuolella); HELMET <3

Oi, voiko mitään niitä ihanampaa olla?

Ja nimenomaan helmiäisen väriset. Ne loistavat ihanasti, ovat sopivan pyöreitä, ja näyttävät pehmeiltä, vaikka ovatkin kovia. Aidot helmet ovat toki ihania, mutta ne on otettu luonnosta ja eläimen tuotostahan nekin ovat. Kannatan siis mieluummin feikkejä ;) 

 Nämä nimenomaiset helmet ovat olleet mielessäni pari viikkoa, mutta isoista helmistä kootut korut jo kauan. Kävin Nokialla silloin pari viikkoa sitten ja lähdimme kenkäkaupoille Ylöjärvelle, ja löysin Seppälän alesta nämä korvikset:

1,49 jäi hinnaksi alen jälkeen. Ajattelin tietenkin purkaa ne ja tehdä niistä rannekorun.

 Yhdestä korviksesta sain 10 helmeä. Rannekorua kasatessani huomasin, että helmiä oli pakko saada lisää. Jouduin odottamaan seuraavaa viikonloppua päästäkseni jatkamaan suunnitelmaani.

Ostin yhteensä kolmet korvikset, eli noin 4,50 niistä pulitin. Jos miettii kokoamaani korusettiä, niin ihan hyvällä hinnalla mielestäni sen sain tehtyä. Esim. Glitterissä tällaisesta saisi maksaa ehkä 20€.

Helminauha on tehty vaijeriin pujottamalla,

mutta papukijalukon päälle lisäsin kaksi satiininauhan pätkää.

 Nekin ovat kierrätettyä: tiedättehän, kun paidoissa on aina ne piuhat, joilla ne voi ripustaa henkariin? Leikkaan ne aina irti a. koska ne ärsyttävät tunkiessaan ulos kaula-aukosta kaikkien näkyville ja b. koka niitä voi käyttää johonkin paljon järkevämpään! Moni paita pärjää henkareissani vallan hyvin ilmankin.

Kun sanoin, että purkaisin korvikset saman tien rannekorua varten, en ajatellut

edes koittaa niitä korviksina. Ne olivat kuitenkin liian mahtipontiset,

joten irrotin niistä muutamat helmet, jotka lisäsin kaulakoruun.

Buffattuna ollessaan en olisi voinut kaulakorua edes tehdä, helmet eivät olisi riittäneet.

Sitten sormukseen: tein tämän jo aikaa sitten, mutta vasta nyt se löysi todelliset kaverit, joiden kanssa sitä voi käyttää. Tein muistivaijerista tuollaista kummallista sykeröä, ja lisäsin mukaan ketjua ja pari helmeä. Aika kovaa sain vaijeria vääntää, että se kääntyi haluamaani suuntaan. Oli sormenpäät painaumilla pari päivää tämän session jälkeen. Viimeistelin superliimalla, jotta viritelmäni ei missään tapauksessa purkautuisi.

Sitten pääsin kalaisiin ja merellisiin tunnelmiin vietettyäni aikaa taas Pinterestissä etsien ihania innoituskuvia meriaiheisiin koruihin. Pari ihanaa vinkkiä löytyikin, ehkä niistä saa jotakin mahtavaa taas suunniteltua.

Ja ihmiset btw, oletteko koskaan tehneet korusettiä itse? Ja vielä vahingossa?'

Tuli vaan mieleen, kun löysin tämän kuvan arkistoistani. Leveä muovitimanttirannekoru on H&M:stä, samoin nappikorvikset. Sormukset olen ostanut Bijousta ja kirpparilta, viimeinen on Kalevala-sormus. Hyvin sopivat yhteen tämän korun ja korvisten kanssa.

Siitä vaan yhdistelemään!

Love ya!

Tiia:)<3





Kuuhelmiä

Tumma laakso ja yö. Kukat ovat painaneet terälehtensä nuppuun ja päänsä alas. On täysin hiljaista. Pimeyden keskeltä kuu kipuaa kohti taivasta ja valaisee laakson. Valkoiset ja sinertävät kukat kohottavat itsensä kohti hehkua ja avaavat nuppunsa. 

Tämä koru kuvaa juuri sitä hetkeä.

Sinällään korun tekeminen ei ollut ylivoimaisen vaikeaa. Kiinnitä korulukko puristettavien välihelmien avulla vaijeriin, pujota helmet, ja tee toinen pää samoin. Helmien löytyminen onkin sitten toinen juttu.

Käytin tähän erilaisia kristalli- ja lasihelmiä. Ne ovat aika kalliita yksittäin ostettuna, mutta 10 kpl:een pussin voi saada jo 1,5 €:lla. Ostin kolme erilaista helmipussia tätä varten. Pienet tähtihelmet riittivät vain rannekoruun, sinisiä ja kirkkaita kristallihelmiä riittää vielä seuraaviinkin taideteoksiin.

Korussa on erikokoisia ja muotoisia lasihelmiä, jotka olen saanut minkä mistäkin. Yhden sain veljeltäni, muutama on päiväkotiajoiltani, kaksi olen löytänyt maasta ja metallihelat ovat laukkukorusta, jonka purin omia tarkoituksiani varten. 

Kaunishan se on, ja se näyttää välillä siltä, kuin helmien sisällä olisi jokin energialähde, jonka valo pulppuaa helmistä ulos. Selityksenä tähän on helmien erilaiset leikkauspinnat. Jos korussa on 7 erilaista helmeä, kulmat, jotka määräävät muodon ja heijastuksen, ovat tietenkin kaikki erilaisia.Valo taittuu ja heijastuu toisiin helmiin, ja niin kuunhehkumainen näky toteutuu.

Mutta yksi juttu on selvää; tämä on ehdottomasti yksi suosikeistani. Käytin paljon aikaa yhdistelyssä, ja monta ihanaa helmeä jäi koruun laittamattakin.

Sitten korvakoruihin, jotka tein sopimaan yhteen tämän rannekorun kanssa. Pohjan olen joskus ostanut kirppikseltä, mutta purin tietysti korut, ja tein niistä aivan uudenlaiset. Korupiikkitekniikalla sain helposti ja nopeasti liitettyä samaisia tai hyvin samanlaisia helmiä lenksuihin, kuin rannekorussakin oli.

Pohja on sinällään hauska; näyttää siltä, että se on koottu hakanauloista. Todellisuudessa se onkin paksua rautalankaa, joka on pyöritetty monelle soikealle kiepille, kukin hieman erilleen edellisestä.

Sellaisia ihanuuksia tähän sunnuntaiaamuun,

Love ya!

Tiia:)<3

Ihanat popottimet

Helou taas!

Tuossa jokin aika sitten selailin siskoni kanssa elloksen kuvastoa, ja löydettiin sieltä ihanat, oikein paksupohjaiset korkkarit. Aateltiin kyllä, että metallinhohto olisi ollut hopeinen, mutta vähän tuommoinen punertavaan menevä olikin just nappi vaihtoehto. Alennuksella sain ne kymmeneen euroon ja päätin heti, että niitä tuunataan ja paljon!

Halusin sekä asennetta että glamouria 10cm:n korkoihini 3cm:n pohjakorolla. Ihan ensimmäiseksi kypsyttelin ideoita päässäni kenkiä varten ja päädyin glitteriin ja timantteihin. Tiimarista ostamiani timantteja käytin aikaisemmin nahkalaukkuun, ja riittihän niitä sitten näihinkin. Niin ja ylikin jäi vielä, että kyllä kolmella eurolla saa paljon aikaan.

Glitterpurkin ostin myös Tiimarista, sekin oli kolme euroa. Kenkien pohjiin meni noin viidesosa hileestä, joten sitäkin jäi vielä vaikka millä mitalla.

Sivelin kirkasta kynsilakkaa, jossa oli hieman hilettä jo itsessäänkin mukana, pohjiin pieni osa kerrallaan. Sitten kadoin hilepurkista säkenöivää silppua kenkiin, vaikka suurin osa menikin mainoslehtien peittämälle pöydälle.

Tällaista tehdessä on hyvä päällystää pöytä jollakin, sillä yli mennyt hile on helpompi kaataa takaisin purkkiin paperin päältä, kuin sutia sitä pelkältä pöydältä. 

Sitten aloin liimailla kimaltavia muovinpalasia peilikuvana toisiinsa nähden kenkien kantapäähän. 

Sivutkin saivat vähän osakseen kimallusta. Aika kova homma tässä oli, ja yksiössäni leijaili asetonin haju aika vahvana, piti vähän tuulettaakin...

Kannattaa tällaista hilesotkua järjestäessään vielä ennen siivoamista tarkistaa, että joka kohdassa on tarpeeksi hilettä. Saattaa olla, että hieman ketuttaisi, jos jotain pitäisi vielä korjailla ja kaikki tarvikkeet on jo tullut kerättyä pois.

Ihan lopuksi suihkutin kengät hiuslakalla hileosan kohdalta, niin glitter ei leijaile taivaan tuuliin käytössä. Lakka-käsittely kannattaa tehdä pariinkin kertaan ja tietenkin välissä pohjan on annettava kuivua kunnolla.

Kengät kenossa saa ehkä jonkinlaisen käsityksen lopputuloksesta. Nyt voi vain ihastella, kuinka jostakin hyvin pienestä tuli käsieni kautta jotakin aika suurta... :)

Kaunista! :) Kaaaaaauuuhea homma, mutta myös vaivan arvoista :)

Seuraava haasteeni onkin päällystää korkkarit päällipuolelta hileellä, voisin kokeilla vaikka turkoosia tai hopeaa, ehkäpä molempia tai jotakin sekoitusta...?

 ...pinkit tai sähkönsiniset olis kyll aika käheet ;)

Love ya!

Tiia:)<3

Neulatyynyjä

Tällasia ihanuuksia sitä on tullut tehtyä! Kun nyt vaatetuslinjalla opiskelen, niin täytyyhän sitä kunnolliset neulatyynyt olla. Ja kappas vaan; en halunnut tietenkään mitään persoonatonta plänttiä, joten päätin sitten tehdä oikein viimesen päälle hienot neulankaappaajat!

Homma oli aika helppo. Sain koulusta kaavan, jonka avulla tein ison, ranteeseen laitettavan tyynyn. Se on ollut käytössä jo pari viikkoa, muttei se ranteeseen vielä ole ehtinyt. Kangas on ylijäämäpaloja itse tekemästäni fleece-hupparista, helmet alennuksesta äidin löytämiä ja virkattu kukka taitaa olla siskoni käsialaa. Kuminauha on jostain kasarilta varmaan, löysin sen kotoa kaapista.

Leikkasin kaksi soikion ja yhden suorakaiteen muotoisen palan fleecestä. Halkaisin toisen soikion kahtia: väliin jäävästä kolosesta tulisi täyttöaukko. Ompelin ehjän soikion ja suorakaiteen pykäpistoilla nurjalta puolelta yhteen, ja sain aikaiseksi soikion muotoisen kupin. Sitten ompelin puolikkat kiinni, ja aloin etsimään täytteitä.

Sisällykseen käytin samaista vaahtomuovia, kuin jo pari kertaa aikaisemminkin. Lisäksi avasin jonkun kellon pehmusteena olleen tyynyn, ja löysin sieltä sisältä karvamaista vanua. Se on hyvä materiaali tähän, sillä neulat solahtavat läpi, mutteivät putoa toiseen suuntaan. Viimeistään vaahtomuovin pala kinnittää ne. Ensin laitoin vanun, sitten vaahtomuovin ja lopuksi vanhoista vihkonkansista soikean palan kovikkeeksi, etteivät neulat tulisi tyynyn läpi käteen.

Lopuksi suljin aukon ja ompelin kuminauhan kiinni tyynyn alaosaan, sivusaumojen kohdalle, jotta jälki olisi mhdollisimman näkymätöntä.

Taustalla häämöttääkin jo seuraava työ, sormusneulatyyny!

Tämä oli tosi iisi-biisi juttu tehdä:

Tää korkki ei nyt sit ole mitään mainontaa, mutta valitsin sen, kun se kerran noin ihanan vaaleansininen oli :)

Leikkasin ympyrän fleecestä, ompelin langan sen ulkoreunaan kiinni, ja vedin sen suppuun. Laitoin samaa vanua väliin kuin isommassakin neulatyynyssä. Eikös se näytäkin vähän sipulilta?



Ja tässä taas sieneltä ;)



Laitoin suppupuolen pullonkorkkiin ja liimasin sen jollain extrasuperhyper liimalla, joka liimaa sormetkin yhteen alle sekunnissa; piti olla aika varovainen. Sitten vaan painon alle ja valmista tuli!

Pikku muffinssiin lisäsin vielä helmiä koristeeksi. Tyyli molemmissa on yhtenäinen, mutta silti niitä voi käyttää erikseenkin. Korkin kruunureuna toimii nättinä koristeena.

Niin ja tietty alapuolestakin piti tulla hieno, joten asettelin liimaukseni juuri sopivaan kohtaan. Kai tuo joskus kelluu itsekseen pöydälläkin, joten eihän sitä silloin sovi sottaiselta näyttää. Logon reunat aivan kuin kehystävät sormuspohjaa!

Meni pari viikkoa, ennen kuin san tän sormuspohjan, jonka sitten liimasin korkkiin. Eiks tullutkin hieno? :)<3

  

Aika söppänä siitä kyllä tuli, ei voi muuta sanoo :)
Kohti uusia seikkailuja siis...?


Love ya!
Tiia:)<3