Tämä koru kuvaa juuri sitä hetkeä.
Sinällään korun tekeminen ei ollut ylivoimaisen vaikeaa. Kiinnitä korulukko puristettavien välihelmien avulla vaijeriin, pujota helmet, ja tee toinen pää samoin. Helmien löytyminen onkin sitten toinen juttu.
Käytin tähän erilaisia kristalli- ja lasihelmiä. Ne ovat aika kalliita yksittäin ostettuna, mutta 10 kpl:een pussin voi saada jo 1,5 €:lla. Ostin kolme erilaista helmipussia tätä varten. Pienet tähtihelmet riittivät vain rannekoruun, sinisiä ja kirkkaita kristallihelmiä riittää vielä seuraaviinkin taideteoksiin.
Korussa on erikokoisia ja muotoisia lasihelmiä, jotka olen saanut minkä mistäkin. Yhden sain veljeltäni, muutama on päiväkotiajoiltani, kaksi olen löytänyt maasta ja metallihelat ovat laukkukorusta, jonka purin omia tarkoituksiani varten.
Kaunishan se on, ja se näyttää välillä siltä, kuin helmien sisällä olisi jokin energialähde, jonka valo pulppuaa helmistä ulos. Selityksenä tähän on helmien erilaiset leikkauspinnat. Jos korussa on 7 erilaista helmeä, kulmat, jotka määräävät muodon ja heijastuksen, ovat tietenkin kaikki erilaisia.Valo taittuu ja heijastuu toisiin helmiin, ja niin kuunhehkumainen näky toteutuu.
Mutta yksi juttu on selvää; tämä on ehdottomasti yksi suosikeistani. Käytin paljon aikaa yhdistelyssä, ja monta ihanaa helmeä jäi koruun laittamattakin.
Sitten korvakoruihin, jotka tein sopimaan yhteen tämän rannekorun kanssa. Pohjan olen joskus ostanut kirppikseltä, mutta purin tietysti korut, ja tein niistä aivan uudenlaiset. Korupiikkitekniikalla sain helposti ja nopeasti liitettyä samaisia tai hyvin samanlaisia helmiä lenksuihin, kuin rannekorussakin oli.
Pohja on sinällään hauska; näyttää siltä, että se on koottu hakanauloista. Todellisuudessa se onkin paksua rautalankaa, joka on pyöritetty monelle soikealle kiepille, kukin hieman erilleen edellisestä.
Sellaisia ihanuuksia tähän sunnuntaiaamuun,
Love ya!
Tiia:)<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti