Tällasia ihanuuksia sitä on tullut tehtyä! Kun nyt vaatetuslinjalla opiskelen, niin täytyyhän sitä kunnolliset neulatyynyt olla. Ja kappas vaan; en halunnut tietenkään mitään persoonatonta plänttiä, joten päätin sitten tehdä oikein viimesen päälle hienot neulankaappaajat!
Homma oli aika helppo. Sain koulusta kaavan, jonka avulla tein ison, ranteeseen laitettavan tyynyn. Se on ollut käytössä jo pari viikkoa, muttei se ranteeseen vielä ole ehtinyt. Kangas on ylijäämäpaloja itse tekemästäni fleece-hupparista, helmet alennuksesta äidin löytämiä ja virkattu kukka taitaa olla siskoni käsialaa. Kuminauha on jostain kasarilta varmaan, löysin sen kotoa kaapista.
Leikkasin kaksi soikion ja yhden suorakaiteen muotoisen palan fleecestä. Halkaisin toisen soikion kahtia: väliin jäävästä kolosesta tulisi täyttöaukko. Ompelin ehjän soikion ja suorakaiteen pykäpistoilla nurjalta puolelta yhteen, ja sain aikaiseksi soikion muotoisen kupin. Sitten ompelin puolikkat kiinni, ja aloin etsimään täytteitä.
Sisällykseen käytin samaista vaahtomuovia, kuin jo pari kertaa aikaisemminkin. Lisäksi avasin jonkun kellon pehmusteena olleen tyynyn, ja löysin sieltä sisältä karvamaista vanua. Se on hyvä materiaali tähän, sillä neulat solahtavat läpi, mutteivät putoa toiseen suuntaan. Viimeistään vaahtomuovin pala kinnittää ne. Ensin laitoin vanun, sitten vaahtomuovin ja lopuksi vanhoista vihkonkansista soikean palan kovikkeeksi, etteivät neulat tulisi tyynyn läpi käteen.
Lopuksi suljin aukon ja ompelin kuminauhan kiinni tyynyn alaosaan, sivusaumojen kohdalle, jotta jälki olisi mhdollisimman näkymätöntä.
Taustalla häämöttääkin jo seuraava työ, sormusneulatyyny!
Tämä oli tosi iisi-biisi juttu tehdä:
Tää korkki ei nyt sit ole mitään mainontaa, mutta valitsin sen, kun se kerran noin ihanan vaaleansininen oli :)
Leikkasin ympyrän fleecestä, ompelin langan sen ulkoreunaan kiinni, ja vedin sen suppuun. Laitoin samaa vanua väliin kuin isommassakin neulatyynyssä. Eikös se näytäkin vähän sipulilta?
Ja tässä taas sieneltä ;)
Laitoin suppupuolen pullonkorkkiin ja liimasin sen jollain extrasuperhyper liimalla, joka liimaa sormetkin yhteen alle sekunnissa; piti olla aika varovainen. Sitten vaan painon alle ja valmista tuli!
Pikku muffinssiin lisäsin vielä helmiä koristeeksi. Tyyli molemmissa on yhtenäinen, mutta silti niitä voi käyttää erikseenkin. Korkin kruunureuna toimii nättinä koristeena.
Niin ja tietty alapuolestakin piti tulla hieno, joten asettelin liimaukseni juuri sopivaan kohtaan. Kai tuo joskus kelluu itsekseen pöydälläkin, joten eihän sitä silloin sovi sottaiselta näyttää. Logon reunat aivan kuin kehystävät sormuspohjaa!
Meni pari viikkoa, ennen kuin san tän sormuspohjan, jonka sitten liimasin korkkiin. Eiks tullutkin hieno? :)<3
Kohti uusia seikkailuja siis...?
Love ya!
Tiia:)<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti