Korulöytöjä Tampereelta

Tässäpä antia muutamalta Tampereen reissulta! Koruja on tullut löydettyä, eikä vaan mitä tahansa koruja. Oon tässä vuoden ajan tehnyt eräänlaista tyylinmuutosta. Alotin kiertämällä kirppareita ja tekemällä ostoslistaa haluamistani (tarvitsemistani) vaatteista, koruista, kengistä, laukuista, huiveista ja muista asusteista. Pikkuhiljaa käsitykseni tyylistä ja nimenomaan omasta tyylistäni on muuttunut. Etsin yksinkertaisia linjoja, jotka murran uniikeilla yksityiskohdilla.

Löysin nämä pikkurahalla ja suoraan listaltani. Mitä koruihin tulee, en ole sellainen, joka ostaa kahdensadan euron hopeaketjun minimaalisen olemattomalla riipuksella. Käytän rahani näyttäviin, ei niin kalliisiin, tai oikeastaan halpoihin koruihin. Eräs hienohelmakaverini ilmaisi ystävällisesti, ettei tuhlaisi rahojaan rihkamaan, ne hajoavat aina ja tekevät hänestä halvan näköisen. Vastasin hänelle, että hän voi tosiaan sijoittaa miljoonansa kultasepänliikkeiden kalliisiin luomuksiin ja maksaa korvakoruparista 200 euroa niin usein kuin häntä huvittaa. Omistan itsekin muutaman arvokkaan korun, mutta ne ovat muistoja, lahjaksi saatuja, ja säästän ne juhlapäivien asuihini. "Rihkamaakin" on niin monenlaista, kyllä harjaantunut silmä metalliromun ja laadukkaamman tuotteen tunnistaa. Harmi vaan, että kukaan ei pidä sinua kiinnostavan näköisenä, jos käytät vain kolmea eri korusettiä vuoden jokaisena päivänä. Kommenttini jälkeen hän on antanut minun ostaa mitä haluan. Hän kuitenkin kuulemma ihailee tyyliäni; ehkä ego vain astuu hänen tyylinsä eteen.

Mutta back to business, tietenkin laadusta ja erilaisuudesta olen valmis maksamaan. Sormuksissa varsinkin pitää olla hyvin tarkka, sillä jo kuukaudenkin käytössä suurin osa niistä tummuu ja hopean tai kullan väri muuttuu ruosteen väriseksi. Mutta jos sormus on todella erikoinen, ostan sen, ja käytän sitä vain harvoin pitääkseni sen mahdollisimman kauan käyttökelpoisena. Aina on kuitenkin olemassa kynsilakka värin korjailuun.  

Ihastuin näihin, sillä ne ovat kuin minulle tehty. Muoto on kiinnostava, ja kiinnitys loistava. Muutama onkin jo kysellyt, että aloitko sinäkin venyttämään korviasi, niinkuin poikaystäväsi. Hyvä hämäys siis! Mielenkiintoisuutta lisää se, että nämä olivat Tampereella ainoat, joten ei ihan heti kävele samanlaisia vastaan.

Tämä löytö kutkutti vatsanpohjaani niin, että jouduin viikon jännittämään saisinko sen vai en. Löysin tämän yhdellä reissuistani, mutta juuri silloin käteistä oli tullut mukaan liian vähän. Heti seuraavassa mahdollisessa välissä ryntäsin liikkeeseen ostaamaan tätä, ja olin murheen murtama kun en sitä heti löytänyt. Päätin kuitenkin saada sen, ja selasin liikkeen jokaisen korutelineen jokaisen tikun, jonka nokassa koruja roikkui, ja viimein sain tämän täydellisen katseenvangitsijan. Again, like it was made for me ;) Ihastuin earcuff-tyyppisiin korviksiin Lontoon reissullani viime vuonna, jolloin ostin ensimmäisen sellaisen: yksinkertainen timanttipallo, josta lähtee ohut ketju rengasosaan, joka kierretään korvalehden ympärille. Hihii, MadeYouLook!

Tämän kaksikon sain H&M:ltä 2,50€:lla alennuksesta, harmi vaan, että ainoa koko oli XS. En ollut varma ostaisinko ne, mutta seuraavan kerran kun menin kyseiseen liikkeeseen, jalkani veivät suoraan niiden luokse. Pikkurilli ja nimetön saavat loistaa nämä ympärillään, kun ne eivät muihin sormiini mahdu. Näissä kivaa on se, ettei väri kulu pois ja muovi on miellyttävä materiaali ihan arkikäytössäkin. Eksoottista! :)

Mottoni näissä ja kaikissa hankinnoissani, olivat ne sitten sisustustavaraa, astioita tai vaatteita: Jos et löydäkään uudestaan sitä, minkä haluat, se ei ollut sinua varten. Niin en jää suremaan, vaan jatkan elämääni, ehkäpä joskus törmään haluamaani jossain ihan toisessa paikassa.

Koruillaan taas,

Love ya!

Tiia:)<3