Rakastan merta, niinkuin olette jo saattaneet huomata. Sitä aavaa tyyneyttä, joka huokuu rauhaa ja vapautta. Myrskytkin ovat ihania, vaikka saavat ne tuhoakin aikaan. Meren raivo on ihmeellistä ja niin pysäyttävää. Sekä mahtipontisuus että pienet ihmeet kuuluvat meren luontoon.
Rakastaisin ajatusta pukea meri ylleni. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä no, niin, miten se olisi? Siksi kannan sitä aina jotenkin mukanani, esimerkiksi koruissa, mutta myös muutenkin. Vähän kuin Nuuskamuikkunen sanoi Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa, ettei hänen tarvitse kantaa mitään mukanaan tai kerätä mitään; kaikki hänen näkemänsä asiat säilyvät muistoissa.
Mutta tosiaan, en usko, että kovin montaa päivää on tullut elettyä ilman jotakin meriaiheista. Ja koska en voi pukea merta ylleni, mukanani on jotakin pientä. Sormus, rannekoru tai huivi ajaa asian. Tänään esittelen kaksi asustetta, joihin olen totaalisen ihastunut :)
Ostin yhdellä Ruotsin reissullani Guldfynd -nimisestä liikkestä kauniin kaulakorun, jossa roikkui meriaiheisia kuvioita; meritähti, kilpikonna, näkinkenkä ja merihevonen. Kauniit pastellisävyt herättivät huomioni, eikä hinnassakaan olut haukkumista. Ketjussa oli sellainen lukko, jossa tappi pujotetaan renkaan läpi, en tiedä, miksi sitä oikeasti kutsutaan. Ketju ei ollutkaan kovin hyvin punottu, sillä se meni kiemuralle alinomaa, eikä lukkokaan pysynyt kiinni. Vaihdoin näppäränä tyttönä ketjun, mutta kun se oli hetken roikkunut telineessään tajusin, että rannekoruna se olisi paljon käytännöllisempi.
Satuin ostamaan kirpparilta käytettyjä koruja sekapussissa. Utuisen sinisen sormukset ja yhteensopivan ranneketjun kanssa pussista löytyi kaulakoru delfiiniriipuksella. Huomasin ajan myötä, etten sitäkään oikein käyttänyt, ja keksin yhdistää nämä kaksi korua. Pastelliriipukset päätyivät ranneketjuun delfiinin kanssa. Juuri kun olin saanut työni valmiiksi, tajusin taas jotakin. Olisi sääli pitää mereneläviä "vangittuina" ranneketjussa, joten irrotin jokaisen, ja lisäsin niihin pienet papukaijalukot.
Nyt voin laittaa ne rannekorun lisäksi kiinni myös kaulaketjuun tai sormuspohjaan. Jos koru on monipuolinen ja helposti muunneltava, sen käytöikä pitenee ja hinta käyttökertaa kohden vastaavasti pienenee.
Seuraava ihanuus on tämä lompakko, kirpparilöytö myös. Menin Tampereen Radiokirppikselle, joka on melko sotkuinen paikka. Ei huvittanut lainkaan alkaa penkomaan tavaroita, kun kaikki oli hujan hajan ja vaatteet likaisia. Yhdestä pöydästä kyllä bongasin jotain osuvaa.
Hienostunut merenneitolompakko on myös aikas kätsy; korttipaikkoja jäi vielä ylikin, vaikka olen melkein jokaisen liikkeen kanta-asiakasklubissa! :O Eikä paketti täytenäkään ole paksu, täytyy vaan tarkistaa, ettei liian täyteen sitä tunkea, muuten neppari ei mene enää kiinni.
Merellisissä tunnelmissa (kuinkahan monennen kerran) lopetellaan, jatketaan taas pian!
Love ya!
Tiia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti